Ruoho kasvaa ja kukkaset kukkii...

Opistolla jälleen Täyteen elämään! leiri toi opiston täyteen elämää!! Oikein mukavaa nähdä kun väkeä on tungokseen asti.

Remontti- ym. haasteita

Muuten kesä on mennyt opistolla nyt varsin entiseen malliin. Alkukesästä toteutettiin putkiremontti tärkeimpien lämminvesiputkien osalta, mutta toivottavasti viimeistään ensi kesänä päästäisiin vihdoin jo tosissaan korjaamaan kartanon ulkoseiniä ja nyt käyttämättömänä olevia huoneita. Syksyllä varmaankin aloitamme keräyksen kartanon pelastamiseksi ja varat varmaan joudutaan etsimään "lankku kerrallaan". Ehkäpä pidetään jossain välissä myös talkoot. Haasteita on siis.

Akuutti tarve opistolla olisi mm. uudelle päältäajettavalle ruohonleikkurille, vanha hyvinpalvellut Stiga-parka päätti omin päin siirtyä varhaiseläkkeelle, tosin jo runsaasti palvelleena. Ruoho kasvaa ja kukkaset kukkii vaikka mitään ei tekisikään, mutta tapana on kuitenkin ollut että itseämme näillä nurmikon leikkuilla rasitamme. :) Jos joku tahtoisi lahjoittaa opistolle leikkurin, niin siitä olisi jo iso apu eteenpäin tälle kesälle! 

Vesille ois venosen mieli... vaan pitäisi ensin saada laidat laitettua.

Haku syksyn koulutuslinjoille on nyt!

... mutta nautitaan nyt vielä ensin kesästä! :)

Juuri nyt opistolla on menossa kesäinen avioliittoviikko ja ensi viikolla elämää täyteen buukattu Täyteen elämään viikko. Kesästä pääsee opistolla vielä nauttimaan vaikkapa talkooleirillä tai Pohjois-Kymen musiikkiopiston rytmimusiikkileirillä (kts. www.pkmo.fi).

Jokisen Seppokin on tulossa mukaan elokuun Lähellä ihmistä -seminaariin. Lue lisää www.perheniemi.com!

Viime viikolla opistolla oli akvarellikurssi. Kartanomiljöö sopiikin todella hyvin maalauskurssin pitopaikaksi, koska täällä ympäristössä on paljon inspiroivia maalauskohteita.

Syksyllä alkaa opistolla tosiaan taas uudet linjat ja monimuotokoulutukset - vielä ehdit mukaan!!

• Lähellä ihmistä –Terapeuttisen sielunhoidon koulutus

    - HUOM! Alkaa jo 19.8.!

• Lähellä ihmistä – Kriisiterapian ja sielunhoidon koulutus alkaa 20.9

• Kolmannen vuosituhannen evankelistakoulutus alkaa 20.9.

• Mercy & Justice DTS –opetuslapseuskoulu alkaa 6.9.

• Cross-Border DTS –opetuslapseuskoulu Rovaniemellä alk. 6.9.

• ... sekä uutuutena Missionaalinen koululaistiimi 18-25 vuotiaille. Koululaistiimi on lukuvuoden mittainen missionaalinen tutkimusmatka Jumalaan ja omaan itseen. Alkaa 2.9.

Myrskyläläiset kylässä

Perheniemessä on nyt menossa kesän 2013 kolmas ja viimeinen ripari - tällä kertaa paikalla on Myrskylän seurakunta.

Kirkkoherra Tuomas Antola on jo varsin kokenut riparinvetäjä vaikka onkin Suomen nuorin kirkkoherra. Rippikoululeiri on yhä Suomessa hyvin suosittu, vuonna 2012 kävi rippikoulun 83% 15-vuotiaiden ikäluokasta.

Rippikoululeirin perusajatus on pysynyt samana, sanoo kirkkoherra Antola, tärkeimmät opetussisällöt rytmittävät leiriä. Nykyään rippikoululeirin sisältösuunnitelma on ehkä hieman kokonaisvaltaisempi kuin ennen - myös jalkapallo, saunominen ym. aktiviteetit ovat tietoisesti tärkeä osa riparia.  - Uskoa ei oteta esiin komerosta kun oppitunti alkaa, vaan se on läsnä joka tilanteessa.



Myös uusi teknologia luo jossain määrin uudenlaisia tilanteita, mutta loppujen lopuksi nuoret ovat ihan samanlaisia kuin ennenkin ja "ripari on yhä edelleen ripari..."  Leirillä älypuhelimet ja tabletit jätetään vähäksi aikaa syrjään ja nautitaan yhdessäolosta ja yksikertaisista asioista, ihan kuten ennenkin. "Joka vuosi tulee uusia laitteita, jotka pitää muistaa aina erikseen nimeltä mainiten kieltää", naurahtaa kirkkoherra Antola.

Antolalla on jo työkokemusta sekä suurista, että pienistä seurakunnista ja hän pohtii näiden eroja. Pienen seurakunnan ripariryhmän haasteena on se, että lähes kaikki nuoret tuntevat toisensa jo entuudestaan ja koulusta tutut kaveriporukat helposti säilyvät riparille tultaessa. Tässä mielessä rippikoululeirin lähtökohta on yllättäen helpompi suuremman paikkakunnan seurakunnassa. Ripari on kuitenkin aina mahdollisuus tutustua uusiin ystäviin.

Ensi vuonna toivottavasti näemme Myrskylän väen täällä uudestaan!

Kesä kaikilla - ripari toisilla

Riparit kuuluvat olennaisena osana Perheniemen kesään. Riparikausi on nyt opistolla parhaimmillaan. Joka vuosi 3-4 seurakuntaa järjestää riparin opistolla ja ovat olleet opiston tiloihin hyvin tyytyväisiä. Riparien aikaan opistolla ei tyypillisesti ole muuta toimintaa, joten koko opiston tilat ovat yleensä nuorten temmellyskent... käytössä.

P.S. Opistolta löytyy monenlaisia tiloja myös erilaisten leirien ja kokousten järjestämiseen. Moni järjestö vuokraa opiston tiloja vuoden aikana erilaisia koulutustapahtumia ja seminaareja varten. Jos etsit leiri- tai kokouspaikkaa, muista Perheniemi yhtenä vaihtoehtona.  :)

Perheniemen kesä 2013

Opistolla kuuluu yleensä tähän aikaan vuodesta joka puolelta iloinen pilpatus kun Iitin musiikkijuhlien nuorison musiikkileiri on taas käynnissä!! Joka soppi opistolla rehtorin työhuonetta myöten on eri harjoitusryhmien käytössä ja isommissa saleissa harjoitellaan yhteissoittoa.

Iitin musiikkijuhlilla on muuten pe 14.6. ainutlaatuinen Kairon sinfoniaorkesterin (Egyptian Sinfonietta) konsertti ja monta muuta mielenkiintoista huipputason konserttia. Lippuja voi yhä tiedustella.

Tänä vuonna toteutetaan opistolla myös toinenkin musiikkileiri, kun Pohjois-Kymenlaakson musiikkiopisto järjestää Perheniemessä Rytmimusiikkileirin. 5.-10.8. Jes!

Mitä muuta kesään?

Opiston kesä on täynnä mm. erilaisia kesäisiä, virkistäviä taidekursseja:
 * Tilkkutyökurssi 8.-12.7.
 * Keramiikkakurssi 8.-12.7.
 * Akvarellikurssi 15.-19.7.

... sekä Avioliittoviikko 22.-26.7. ja viime vuonna huippusuosion saanut Täyteen elämään -viikko (29.7.-2.8.).

Kesän kynnyksellä

Kesä on jo ihan huulilla... tai täällä se jo on !!

Kaikki kevätjuhlat ja valmistujaiset saatiin vietettyä. OP-koulu piti myös koskettavan iltatilaisuuden ja kertoi kuvin ja videoin viiden kuukauden harjoittelujaksostaan Romaniassa ja Moldovassa. Kriisipalvelukoulutuskin oli taas onnistunut. Mukana kouluttajana oli myös Tuula Portin aiheenaan mm. myötätuntostressi ja sijaistraumatisoituminen.
 

Kesä sen sijaan toi opistolle mukanaan kovat putkiremontit ja tällä viikolla onkin ollut vedet poikki useana päivänä. Tärkeimmät "lakisääteiset" tauot on sitten jouduttu välillä pitämään Kartanon puolella, missä vesi on toiminut, tai jossain missä on muuten vaan tarpeeksi pusikkoa.

Ensin piti purkaa vanhat asbestieristeet vanhojen runkolinjojen ympäriltä ennen kuin itse putkia päästiiin vaihtamaan. Tällä viikolla talo on siis opiskelijoista tyhjillään.

Putkiremontti ja muut odottavat remontit ovat opistolle iso taloudellinen haaste. Jos haluat osallistua opiston tukemiseen taloudellisesti, lue lisää kotisivuiltamme..


Niin, se video Romaniasta. Se muuten löytyy YouTubesta (klikkaa tästä). Upea video, kiitos kuvaajille, leikkaajille ja erityiskiitos musiikin tekijälle!!

Viisi kuukautta Romaniassa oli saanut OP-koululaiset arvostamaan mutta vähän myös ihmettelemään Suomea: miten täällä Suomessa voidaan niin huonosti, vaikka asiat ovat niin valtavan hyvin..?

Romaniassa etenkin romanit menevät yleensä hyvin nuorina naimisiin. Eräs oppilaista muisteli illassa keskusteluaan paikallisten nuorten naisten kanssa:   "Kun kerroin omasta elämästäni ja poikakaveristani, paikalliset tytöt kysyivät, onko se mies sinulle hyvä. Mietin, mitä ihmettä kysymys mahtoi tarkoittaa. Aloin ymmärtää, että oma elämäni oli heille "kuin sadusta" - se että joku arvostaa, kohtelee hyvin ja rakastaa sellaisena kuin on. Monella heistä oli kotona perheväkivaltaa, se oli heille ns. normaalia elämää... "

Nämä pois ja uutta tilalle

Kevätjuhlia odotellessa

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen..! Miten se nyt noin äkkiä joutuikin?

Onkin taas kevätjuhlaviikko!

Tartu elämään -linja päättää vaelluksensa perjantaina ja lauantaina on Opetuslapseuskoulun valmistujaiset. Viikonloppuna tupa täynnä, kun lisäksi on Kriisipalvelukoulutus (vieraana mm. Tuula Portin) sekä hyvin mielenkiintoinen Kirjallisuusterapiakoulutus. Tosi nopea ehtii vielä mukaan!

* * *

Muutama päivä sitten Helsingin rautatieasemalla eräs ns. romanikerjäläinen tuli pyytämään kolikkoa perheensä ruokkimiseen. Kyselin mistä hän on kotoisin. Oradeasta oli. Tincan kylä ja monet muut paikat olivat hänelle tuttuja. Juuri ne alueet, joissa tiimimme vietti kevään. Olimme selvästikin oikeassa paikassa, mutta työtä olisi moninkertaisesti, eikä se ole aivan yksinkertaista...

Tiimin pojat ajoivat siis auton Romaniasta Suomeen ja OP-koulu päätti aktionsa pitkään suomenkiertueeseen... Ihan kuin autoilua ei olisi tullut muutekin tarpeeksi niin piti vielä käytä Ivalossa asti. :) Nyt menossa debriefingviikko ulkopuolisten asiantuntijoiden johdolla.

Vielä lainaus romaniatiimin blogista:

" Monia ihmisiä ja lapsia kohtaan varmasti jää ikävä ja toivoisi että voisi tulla joskus uudelleen verestämään muistoja. Lainatakseni mukaellen erästä motiloni-intiaania Tämän ristin tähden tapan sinut -kirjasta : "Olen tuntenut nämä ihmiset ja olen kulkenut samaa polkua näiden kanssa". Nyt vaan tosin polkumme haarautuvat erilleen, Herra yksin tietää kulkeutuvatko polkumme vielä yhteen.

Hienoimpia asioita oli yökyläillä yhdessä Caminulin perheistä, leikkiä lasten kanssa, tutustua vanhempiin jotka on suunnilleen samanikäiset ja kääntää vähän kasvimaata niille. Päätimme alkaa sponsoriksi yhdelle perheen lapsista, on hieno tukea jonkun elämää jonka on tavannut ja nähnyt. Mukavaa että jää kontakti perheeseen tänne ja toivottavasti saisi nähdä millaisia lapsista tulee uudessa perheessä ja vuosien saatossa. Onneksi ainakin saa heiltä sitten vähän kuulumisia ja kuvia sähköpostilla. "

Kiitos ja siunausta tiimille seuraaviin elämänvaiheisiin!!!

Tiimi palasi Romaniasta

Unkarin rajan tuntumassa sijaitseva Oradean lääni on Romanian köyhintä aluetta. Oradeassa myös asuu huomattavan suuri romanivähemmistö, jonka koko eri arvioissa vaihtelee 1,5 - 2,5 miljoonan välillä. Romanien vaikea yhteiskunnallinen ja taloudellinen asema, sekä kouluttamattomuus heijastuu koko Eurooppaan ns. romanikerjäläisinä sekä myös vakavampina ongelmina, kuten ihmiskauppana. Suurin osa Suomessakin liikkuvista kerjäläisistä tulee Oradean alueelta.

Juuri näiden ihmisten parissa Perheniemen opiskelijat tutustuivat erilaisiin paikallisyhteisön kehittämishankkeisiin ja tekivät myös käytännöllistä avustus- ja sosiaalityötä. Talven aikana käytiin lisäksi tutustumassa myös Moldovaan joka on Euroopan köyhin maa.

Tiimi on nyt viimein palannut Suomeen ja heidät voi tavata Suomi-kiertueella seuraavasti:

Heinavesi, ti 14.5. Heinaveden helluntaiseurakunta klo 18:00
Rovaniemi, helluntaiseurakunta to 16.5. klo 18:00
Ivalo, pe 17.5. Ivalon helluntaiseurakunta klo 19:00
Iitti, ke 22.5. Perheniemen opisto klo 18:00

Tule mukaan!

Romaniasta juuri palannut Marika kertoo kokeneensa vapaaehtoistyöjakson opettavaisena kokemuksena.

- Sikäläiset olosuhteet ja tavat toimia ovat hyvin erilaisia kuin Suomessa, ja niihin sopeutuminen oli välillä haastavaa. Esimerkiksi suunnitelmien mukaan toimiminen on täällä vain idea, joka harvemmin toteutuu käytännössä. Tilanteiden mukaan joustamisesta tuli lähes rutiinia. Kaiken toiminnan ja tekemisen keskellä omat odotukset siitä, miten viimeisen päälle hienosti asioista tulisi suoriutua, ovat pikkuhiljaa unohtuneet. Tilalle on tullut rohkeutta kokeilla erilaisia toimintatapoja ja valmiutta ideoida uusia asioita lyhyelläkin varoitusajalla.

- Paikalliset lapset ovat myös hyvin äänekkaitä ja eloisia. He ovat olleet myös aivan uskomattoman sydämellisiä meitä ulkomaalaisia kohtaan. Aina, kun menimme paikalliseen kylään opettamaan, lapset juoksivat kadulta automme luo, huusivat meitä nimeltä ja tulivat halaamaan. Vastaanotto oli aina yhtä iloinen ja innostunut, vaikka olemmekin käyneet heille jo tutuiksi, kertoo Marika.

Paimen on yhä ihan kunniallinen ammatti.

Eräs oppilaista kirjoittaa havainnoistaan Babadagin kylästä Etelä-Romaniasta:

"Perhekuviot täällä on kyllä vähän kummalliset. Vaimo painaa työtä koko ajan kotona ja mies saattaa vaan humputella jossain päivät pitkät. Mutta jos tulee isäksi 15 vuotiaana käymättä mitään kouluja, vanhemmilta on opittu sama malli ja ei ole ketään opettamassa toisenlaista perhekulttuuria, niin varmaan aika harva sitä ite sen hoksaa, että jotain voisi toisinkin tehdä. Eiväthän muutokset vauhdilla tapahdu, mutta muutamien vuosien pitkäjänteiselle työllä ja ystävyydellä saa hyviä tuloksia. Tuntuu että elämä täällä on sellaista selviytymistaistelua. Sitä on jotenkin vaikea ymmärtää kun itse on pienestä pitäen suomalaisena oppinut sellaiseen "pahan päivän varalle" keruuseen.

Tällä etelän ekskursiolla on kyllä nähnyt sen va

ltavan eron esimerkiksi lapsissa. Lapset Constantan parakkigetossa keskenään ovat rajun villejä! Hyvä etteivät kivitä toisiaan hengiltä! Viidakon lait siellä pätee, vahvin selviytyy. Kun taas vaikka kristillisen poikien tai tyttöjenkodin lapset jotka käyvät koulussa on puhtaita, mukavia ja erinomaisia käytökseltään..."

Yhteisöjen kehittämistarpeet ovat siis valtavat! Rohkaiseva esimerkki Oradean seudulta löytyy Tinca -nimisestä kylästä, johon on kansainvälisin lahjoitusvaroin rakennettu etupäässä romaneille tarkoitettu peruskoulu. Tincassa asuu noin 2000 romaniperhettä, mutta kaikkia lapsia ei välttämättä ole ilmoitettu väestörekisteriin. Koulun vaikutus paikallisyhteisöön on todella merkittävä. Koulun myötä kylän rikollisuus on laskenut 70%. Nyt muutamat koulusta valmistuneet toimivat jo koulussa opettajina.

Seuraava Mercy & Justice DTS opetuslapseuskoulu alkaa muuten 6.9.2013. Alustavien huhujen mukaan harjoittelujakso saattaa tällä kertaa suuntautua jonnekin ihan muualle päin maailmaa...

Opetuslapseuskoulu on vaativa, yhteisöllinen lähetystyön peruskoulutus teemalla "Tunne Jumala ja tee Hänet tunnetuksi." Youth With A Missionin OP-kouluja on järjestetty Suomessa jo vuodesta 1974 ja nykyään Suomessa järjestetään 4-5 koulua vuosittain neljällä eri paikkakunnalla, yhteistyössä Perheniemen evankelisen opiston kanssa.

Lue lisää opetuslapseuskouluista:
 - Summer DTS
 - Cross-Border DTS
 - Mercy & Justice DTS

Toveripäivät 2013

 

Lähellä ihmistä – lähelle Jumalaa

Toveripäivät on koko opistoväen yhteinen juhla joka kokoaa yhteen entisiä ja nykyisiä opiskelijoita, työntekijöitä, hallituksen jäseniä ja opiston kannattajia ja tukijoita.

Yllämainitun otsikon alle kokoonnuttiin Perheniemen evankelisen opiston toveripäiville. Niillä saatiin taas eväitä tätä aikaa ja iankaikkisuutta varten. Opisto viettää ensi vuonna 90-vuotisjuhlavuotta. Päivillä muistettiin kunniajäsen mm. Toivo Rapelia. Hänen syntymästään on 110 vuotta. Toveripäivien ohjelma rakentui monesta eri tilaisuudesta: oli SLEY:n Kymen piirin kokous, avajaistilaisuus,  lauluhetki, raamattutunti  ja muistojen ilta. Seppo Suokunnas saarnasi  ja puhui päiväjuhlassa. Hän johdatti efesolaiskirjeen tekstin ”Kristus on meidän rauhamme”  kautta opiston juuriin. Kirvu oli evankelinen pitäjä ja siellä toimi aikanaan jopa kymmenen nuorisoliitto-osastoa. Evankelisuus näkyi opiston työssä. ”Toivoisin, että yhteys evankeliseen liikkeeseen säilyy. Opisto on osa evankelista liikettä”, hän korosti.

Päiväjuhlassa paljastettiin entisten rehtorien, Esa Lipastin ja Päivi Sipposen kuvat sekä jaettiin opistomerkkejä. Puhujina olivat rehtori Petri Välimäki, opetusneuvos Esa Lipasti ja hallituksen puheenjohtaja Reijo Telaranta. Iloitsimme myös nykyisten opiskelijoiden esityksistä. He kertoivat, miten kokivat tulleensa opistoon Jumalan kutsusta ja ovat saaneet olla täällä siunauksen alla.
Opiston huolena ovat valtionavun leikkaukset. Vanha rakennuskanta vaatii jatkuvaa kunnostusta. Tätä varten opistolla on voimassa yleinen varainhankintakeräys, johon puheenjohtaja Reijo Telaranta myös haastoi kuulijoita osallistumaan.

Rehtori Petri Välimäki korosti sitä kuinka opistossa kaiken ydin on  armon evankeliumi. Hän  kertoi opiston linjoista ja koulutuksesta iloiten: Viime vuonna 700 opiskelijaa löysi opistolle. Erilaisiin tapahtumiin osallistuneita oli vielä paljon enemmän. Monet haluavat lähteä evankeliumin julistustyöhön. Täällä heitä varustetaan ja rohkaistaan.

Opiskelijoiden musiikki-, runo ja draamaesitykset sekä haastattelut olivat puhuttelevia. Koulutuslinjojen opettajat Aila Lankinen, Marianne Välimäki ja Raija Kuoppala toivat runon ja  evankeliumin Sanan kautta tervehdyksen. Juhlakurssilaisista viulunsoiton opettaja Liisa Karhu sekä entinen musiikinopettaja Karl Hennen ja toveriliittolainen Martti Tamminen ilahduttivat vaikuttavilla esityksillään kanttori Kimmo Puunenän säestyksellä.
  
Siionin Kannel- lauluhetken juontajana oli Markku Näkki. Hannu Näkki toi 50v- juhlakurssin tervehdyksen. Hänen opistotalvenaan vuonna 1963 rehtori Antero Kruus menehtyi autokolarissa. Rehtoria tuurasivat opiston ensimmäiset johtajat Martti Savelainen, Toivo Rapeli ja Paavo Telaranta. Juhlilla ja muistojen illassa kohtasivat entiset sukupolvet aina Janakkalan evakkovuosilta ja Perheniemen alkuajalta  nykyisten opiskelijoiden kanssa. Janakkalassa opiskelleita edustivat   Tauno Pullinen ja Enni Luumi. Nyt oli ensimmäinen vuosi, kun  Kirvussa sota-aikana tai ennen sitä opiskelleita ei enää ollut mukana.

Päiville osallistui parisensataa juhlavierasta. Juontajana oli Pertti Laaksonen. Toveripäivillä on edelleen paikkansa. Uskon, että moni koki jälleen läheisiksi myös  opiston tunnussanan ja laulun ”Meillä on lunastus” ja  ”Vain sun veres Jeesus on turvana mulla…”

Pertti Laaksonen  

Perheniemen ensimmäisten vuosien oppilaat Vilho Skyttä Forssasta,
Väinö Skyttä Vihdistä ja Matti Hölttä Iitistä

Tupa täynnä huhtikuussa

Tänä viikonloppuna oli pitkästä aikaa talo aivan tupaten täynnä kun yhtäaikaa oli Kriisiterapian ja sielunhoidon koulutuksen lähijakso ja seminaari, vieraana Tor Spiik, sekä Parisuhteen palikat -koulutus. Lisäksi viime vuoden BreakThrough DTS piti luokkakokoontumista Kartanolla. Ei tainnut jäädä yhtään majapaikkaa yli. :)  Hyvä näin.

Toivottavasti saamme opiston majoituskapasiteettia pikkuhiljaa lisättynä. Pehtoorilassa on menossa wc-tilojen remontti ja se valmistuneekin ajoissa kesäksi.

Kevät alkaakin olla kohta pulkassa, lyhytkursseja tänä keväänä on enää Bibliodraama, Narsismin alla, Kriisipalvelukoulutus, sekä tietysti reipas kevään talkookurssi. Tervetuloa!

Kesän ohjeman löydät kotisivuiltamme.