sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Lämmin tuulahdus Argentiinasta ja Virosta

 

Perheniemen Sukupolvien yhteisen Opetuslapseuskoulun tiimien ulkomaanjaksot suuntautuivat tällä kertaa Argentiinaan ja Eestiin. 

 
Argentiinassa tutustuttiin Cordoban ja Mendozan kaupunkeihin, sekä pienenpiin kyliin - ja asuttiinpa  erämaassakin. Lastenleireille osallistuttiin ja välillä on tehty ihan käytännön rakennustöitäkin, unohtamatta perinteistä pantomiimia ja muuta esittävää taidetta. Joku argentiinalainen oli saanut idean perustaa uusi huumevieroituskeskus keskelle autiota seutua ja tiimi pääsi myös raivaamaan sinne tietä keskelle autiomaata. Tuo aika asuttiin teltoissa, ruoka laitettiin nuotiolla ja työtä tehtiin päiväsaikaan yli 40 asteen kuumuudessa. Iltapäivisin sai onneksi pitää siestaa...

Argentiinan harjoittelujaksoa johtavat Sanna ja Beto, jotka ovat asuneet jo pitkään Cordoban alueella ja tekevät siellä monipuolista sosiaalista työtä ja seurakuntatyötä. Viimeisen viikon kunniaksi muutamat lähtivät katsomaan huikeita Iguacun putouksia.


* * *


Eestin tiimin pääkohdekaupunkina oli Tartun yliopistokaupunki. Maa on kuitenkin pieni, ja tiimillä on ollut suurimman osan ajasta auto käytössä, niin mikäs siinä liikkuessa... Myös eestitiimi on päässyt tutustumaan esim. monenlaisiin hoitokoteihin, on järjestetty Kid's Action night -lastentapahtumia, etc. Tiimiin sattui aika monta muusikkoa, joten aika monena viikonloppuna on sitten päästy soittelemaan mm. eri seurakuntiin.

* * *

OP-koulun ulkomaanjakso on hioutumista ja tiimityötä. "Homma ei pyöri, jos yksikin puuttuu."  Omat lahjat ja luentojaksolla opitut asiat laitetaan heti käyttöön ja joskus joudutaan astumaan ulos mukavuusvyöhykkeeltä ja koettelemaan omia rajoja. Yhteisöasuminen aiheuttaa toki myös omat haasteensa - ja sitä hioutumista... :)




Samaan aikaan maailmalla ovat seilanneet myös Rovaniemen OP-koulun tiimit, jotka seikkailivat tällä kertaa Japanissa ja Eestissä.


Vielä lainaus Argentiina-tiimin kirjeestä: "Täällä Argentiinassa kulttuuri korostaa ihmissuhteiden merkitystä. Toisen kohtaaminen on tärkeämpää kuin jokin teko tai suoritus. Siinä on suomalaisille oppimista. Yksinäisyys on tuntematon käsite täällä. Yhteisöllisyys hoitaa ja kaikki työtkin tehdään porukalla. Esimerkiksi jäätelöbaarissa on vähintäin 4-5 henkeä tekemässä sulle jäätelöä. Yksi ottaa rahan ja toinen tekee jäätelön sulle ja pari katsoo, että homma toimii tai auttaa mukana. Työttömyys on pienempää ja samoin palkat. Argentiinalaisella voi olla kaksi tai kolme työpaikkaa elättääkseen perheensä, sillä tulotaso on alhainen..." 

...Kokemuksia on niin paljon, että niitä on vaikea pukea lyhyesti sanoiksi eikä vielä kaikkea ole ehtinyt sisäistämään ja tiedostamaankaan... Täällä todella huomaa, miten me suomalaiset pidämme helposti puhdasta vettä, hygieniatasoa, sähköä, toimivia yhteiskunnan palveluja ym. itsestään selvänä asiana. Täällä puhdas juomavesi ja ylipäätään vesi, koulutettu opettajakunta, toimiva sähkönjakelu, postinkulku ym. ovat vielä kehitteillä. Kävimme viime sunnuntaina seurakuntakokousta pitämässä ystävällisen perheen pihapuun alla. Perhe eli savimajassa ja he saivat sähköä polttomoottorilla toimivasta agregaatista sekä aurinkopaneelista, jonka hiekkamyrsky oli kylläkin särkenyt. Perheellä oli edellisenä päivänä loppunut sadevesi säiliöstä, koska täällä ei ollut sitä ennen satanut yli puoleen vuoteen. Annoimme heille kaikki juomapullomme ja yhteensä 200 pesoa, jolla he saivat ostettua 8000 litraa sadevettä jaettavaksi oman käytön lisäksi naapureille. He olivat tosi onnellisia. Kunnan pitäisi toimittaa heille vettä, mutta niin ei tapahdu. Perheen rouva esitteli meille raivaamaansa kurpitsapeltoa ja läheistä likaista pientä jokea, jossa he peseytyivät ja ottivat sieltä kaiken veden. Joessa oli eläintenraatoja ym. ja suomalaisesta tuntui, ettei siinä voisi edes uida. Tuli tippa linssiin, kun kuunteli perheen arkipäivän kuvausta. He olivat pieni uskollinen perhe Jumalan käytössä vaikeissa olosuhteissa, mutta he olivat uskollisia omalle kutsulleen.  .." 


tiistai 14. helmikuuta 2012

Masennuksesta voi toipua!

Masennuksesta on tullut suomalaisten kansantauti. Vaikeaa masennusta sairastaa 5-6% väestöstä. Se on yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja. Suomalaisista noin joka viidennen arvioidaan sairastuvan hoitoa edellyttävään masennukseen jossain elämänsä vaiheessa... Vuonna 2010 Kelan korvausta masennuslääkkeisiin sai yli 400 000 ihmistä. Luku on kasvanut 60% kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna...

Hurjia lukuja! Hyvä uutinen kuitenkin on, että masennuksesta voi toipua!!! Jos masennus koskettaa sinua ammattisi tai läheisesi kautta, voit tulla oppimaan lisää aiheesta ammattilaisten opastuksella Perheniemessä. Masennuksesta voi toipua -seminaarisarja jatkuu n. kerran kuukaudessa koko vuoden 2012 ajan. Seuraa seminaarien aiheita www.perheniemi.com -sívuilla.