tiistai 16. elokuuta 2016

Talkoolaisina maahanmuuttajia

Joka vuosi useat innokkaat talkoolaiset tulevat kantamaan kortensa kekoon kun Perheniemen opisto kaipaa käytännön apua. Ilman näiden ahkerien naisten ja miesten apua Perheniemen opistolla jäisivät marjat puskiin, omenat keräämättä ja maalipinnat rapistuisivat.
Tänä vuonna meillä oli ilo olla mukana myös maahanmuuttajien kotouttamisessa. Maahanmuuttajia eri puolilta Lähi-itää ovat jo toistamiseen auttamassa talkootöissä ja ovat Ulf Emeleuksen johdolla tehneet erinomaista työtä kunnostaessaan Perheniemen kiinteistöjä.


Maahanmuuttajan tarina


Tapasin yhden näistä maahanmuuttajista hänen tehdessään kunnostustöitä Perheniemen puutarhamajalla ja haastattelin häntä lyhyesti saadakseni selville miksi hän on meillä talkoolaisena ja mitä hän ajattelee tulevaisuudestaan Suomessa.

K: Kuka olet ja mistä olet kotoisin?
V: Minun nimeni on Mohamad ja olen 20-vuotias puuseppä Agfanistanista, mutta olen asunut Iranissa 9 vuotta.

K: Onko sinulla Perhettä?
V: Minun perheeni asuu Iranissa.

K: Miten olet päätynyt Suomeen?
V: Talibanit ovat hyökänneet useisiin kaupunkeihin Afganistanissa, joten kotimaassani ei ollut enää turvallista asua. En voinut jäädä myöskään Iraniin koska afgaani miehet ovat siellä hyvin ahtaalla. He eivät voi asua kaupungeissa ja joutuvat usein piileskelemään valtiolta ja armeijalta, jottei heitä pakotettaisi osallistumaan Syyrian sotaan. Jos he kieltäytyvät sotimasta, heidät palautetaan takaisin Afganistaniin. Olen tullut Suomeen, jotta saisin asua turvassa.

K: Miksi olet talkoolaisena Perheniemessä?
V: Tapanilakodin vastaanottokeskuksen ohjaaja uskoo, että työkokemus Perheniemessä voi edesauttaa työllistymistä Suomessa. Työskentelemällä täällä pystyn näyttämään osaamistani ja halukkuuttani tehdä töitä myös tulevaisuudessa. Olen tehnyt puusepän töitä neljä vuotta ja kokemusta on mm. keittiökaappien ja huonekalujen tekemisestä.

K: Mikä on parasta Suomessa?
V: Pidän siitä kuinka rauhallista täällä on. Suomessa on paljon hyviä ihmisiä ja tämän vuoksi täällä on hyvin turvallista elää. Suomen ilmasto on myös hyvin miellyttävä.

K: Mitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa?
V: Haluaisin jäädä asumaan Suomeen, mutta Suomen turvapaikkakriteerit ovat hyvin tiukat, joten vielä ei ole varmuutta saanko jäädä tänne. Olen ollut Suomessa nyt 8 kuukautta ja olen opiskellut myös suomen kieltä. Haluaisin tulevaisuudessa opiskella sairaanhoitajaksi suomenkielellä.


Oli erittäin mielenkiintoista jutella Mohamadin kanssa ja jos olisi ollut enemmän aikaa uskon, että hänellä olisi ollut paljon muutakin kerrottavaa elämästään ja olosuhteistaan Lähi-idässä. Tämän lyhyen haastattelun myötä sain kuitenkin hieman kuvaa siitä mitä turvapaikanhakijan elämä voi olla kotiseuduillaan. Toivon sydämestäni, että Mohamad löytäisi paikan, jossa hän kokisi olevansa turvassa ja että hänen haaveensa opiskelusta ja työstä voisivat toteutua jonain päivänä.

Kiitollisena totean, että maahanmuuttajista on ollut suuri apua täällä Perheniemessä tänä kesänä. Niin kuin myös kaikista muista ahkerista talkoolaisista. Toivottavasti nähdään ensi vuonna uudestaan!

-Tarja-


tiistai 9. elokuuta 2016

Soluttautuneena Perheniemen kursseille OSA 2

Jotkut teistä saattavat jo tietääkin, että minä Tarja olen aloittanut Perheniemen opistolla tiedotus- ja markkinointisihteerinä kesäkuun alussa. Asustelen osa-aikaisesti opistolla ja raportoin opistoelämästä sen mukaan mitä näen ja kuulen. Tällä kertaa kerron teille kursseista, joihin tutustuin heinäkuun aikana: Avioliittoviikko, Täyteen elämään-viikko ja Tilkkutyökurssi. Täytyy sanoa, että näiden kurssien myötä sain paljon paremman kuvan siitä miten Jumala Perheniemen opiston kautta muuttaa ihmisten elämää.

Avioliittoviikko:

Mieheni tuli Helsingistä Perheniemeen käymään kesälomallaan ja päädyimme molemmat osallistumaan avioliittoviikon opetuspäivään. Tällä tavalla sain paremman kuvan siitä, miten avioliittoviikko vaikuttaa parisuhteeseen. Päivän aiheena olivat mm. kommunikaatio ja puolisoiden erilaiset tarpeet. Opetuspuolen viikon aikana hoitivat Petri ja Marianne Välimäki.


Luennot olivat mielenkiintoisia ja niissä käytiin läpi asioita, jotka jokainen avioliitossa elävä tulee kohtamaan ennemmin tai myöhemmin. Tilaa kysymyksille oli myös luentojen aikana, minkä itse koin hyvänä, koska tällöin myös kurssilaiset pääsivät osallistumaan luentojen kulkuun.
Luentojen lisäksi teimme paritehtäviä, joissa harjoitelimme oikeanlaista kommunikointia ja omista tarpeista kertomista. Itse koin, että parina työskentely oli avioliittokurssilla hyvin tarpeellista, jotta opetus ei jäisi vain teorian tasolle. Tärkeintähän on kuitenkin, että nämä opetukset muuttaisivat ja vahvistaisivat avioliittoa viikon jälkeenkin.

Kaiken kaikkiaan mieheni ja minä pidimme avioliittoviikon sisällöstä  ja harkitsemme osallistumista tällaiselle leirille tulevaisuudessa. Suosittelen ehdottomasti kaikille aviopareille - uusille ja jo vähän kokeneemmillekin.


Täyteen elämään -viikko

Avioliittoviikon jälkeen osallistuin kokopäiväisesti Täyteen elämään -kokonaisvaltaisen eheytymisen viikkoon. Olin viikon aikana kurssilainen, mutta myös henkilökuntaa. Vastuullani oli luentojen jälkeen ja välissä kehitellä vapaa-ajan aktiviteetteja kurssilaisille. Meillä oli mm. luontopolku, valokuvasuunnistus ja olympialaiset. Näiden vapaa-ajan ohjelmien avulla kurssilaiset pääsivät tutustumaan toisiinsa entistä paremmin ja viikon lopussa ainakin itse koin, että olimme muodostaneet yhtenäisen porukan, jossa pystyimme jakamaan kipeitäkin asioita omasta elämästä.

Luentojen aiheet ja tehtävät herättivät kurssilaisissa ja myös minussa erilaisia ajatuksia omasta elämästä ja pääsimme tarkastelemaan omaa elämää esimerkiksi kutsumuksen näkökulmasta. Tämä oli mielestäni viikon mielenkiintoisin aihe koska se on minun elämässäni ollut viimeksi ajankohtainen. Myös monet kurssilaiset etsivät omaa kutsumustaan ja omia unelmiaan. Ilouutinen heille oli, että oma kutsumus on mahdollista löytää! Ja sitten kun kutsumus on löydetty, siihen suuntaan on lupa lähteä.



Tilkkutyökurssi

Perheniemen kartanossa järjestettiin myös tänä kesänä tilkkutyökurssi ja minulla oli ilo päästä katsomaan ja tutustumaan tilkkutyökurssilaisten töihin. Täytyy sanoa, että opetus oli ollut hyvää koska niin hyvää työtä kurssilaiset tekivät ompelukoneillaan. Jokainen sai toteuttaa niitä omia ideoitaan myös, joten valmiit tuotokset menevät varmasti hyötykäyttöön!






Tässä kaikki tällä kertaa! Hyvää syksyn odotusta kaikille lukijoille :)

-Tarja-